maurisahlberg

Tänään ajattelin ihmistä

Lyhyesti: Täysin liberaalissa yhteiskunnassa sukupuolen käsite on lainsäädännöllisesti tyystin tarpeeton. Liberaalissa yhteisössä yksilöiden sukupuolierottelu on lähes täysin tarpeetonta, lääketieteellisessä hätätapauksessa biologisten ominaisuuksien rekisteröinti saattaa olla parempi ratkaisu yksilön terveyden takia, kuin etteivät ne ole tiedossa.

Liberaalissa yhteisössä yksilöllä on oikeus olla mitä on.

Tänään ajattelin ihmistä

Tarkemmin sanottuna ajattelin käsitteitä sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen, sekä sitä miten nämä käsitteet sopivat tarinaan, jota itselleni kirjoitan siitä minkälainen otus on nykypäivän länsimaalainen ihminen.

Biologinen sukupuoli

Ihmisyksilön tarina alkaa ennen syntymää. Toivotulla lapsella on usein useampi kuin yksi vanhempi ja kullakin vanhemmalla on omat julkiset ja salaiset toiveensa siitä minkälainen uusi asukki maailmaan odotuksen jälkeen putkahtaa. Toiveiden ja odotusten lisäksi vanhemmilla on pelkoja; mitä jos syntyvä lapsi on "rikki", mitä jos lapsesta ei kyetäkään huolehtimaan tai mitä jos lapsi menee "rikki" kasvaessaan. Käsitteenä rikkinäisyys voi tarkoittaa kehitysvammaa, vaikeita synnynnäisiä sairauksia tai joissakin tapauksessa ihmislapselle luonnollisia vanhemman kannalta epätoivottuja ominaisuuksia.

Mutta palataanpa vielä itse tarinaan, sillä se on kaikkein oleellisin osuus tätä kirjoitusta. Vanhemmat siis kertovat itselleen lapsen tarinaa, kuvittelevat itsensä hoitamassa ja huolehtimassa jälkeläisestään ja kuvittelevat lapsen kasvavan ja kehittyvän. Tämän tarinan raamit - oletukset siitä mikä on mahdollista - tulevat vanhempia ympäröivästä yhteiskunnasta ja yhteisöstä. Tämän päivän vallitsevassa yhteisössä yksi tarinaa määrittävä tekijä on odotus lapsen sukupuolesta - joko kuvittelet tarinan lapsen pojaksi tai tytöksi, oman preferenssisi mukaan.

Odotuksen aikana tarinat muuttuvat ja kehittyvät, jotkut lukevat syntymättömälle lapselle, laulavat tai soittavat musiikkia edistääkseen syntyvän lapsen kehitystä toivomaansa suuntaan. Ensimmäinen hetki jolloin lapsi muuttuu tarinan kohteesta tarinan toimijaksi on syntyminen. Se on hetki, jolloin vanhemmille ensimmäisen kerran ratkeaa, että asiat eivät olekaan täysin heidän kontrollissaan, vaan se mitä maailmaan juuri putkahti muuttaa kertomuksen suunnan. Suurimmassa osassa tapauksia syntyvällä lapsella on selkeästi jompikumpi biologinen sukupuoli ja sen mukaiset elimet - ulkoiset tunnusmerkit. Joissakin harvinaisissa tapauksissa ei sitten ole. On tapauksia, joissa sukupuoli näyttää selvältä, mutta ratkeaa vasta teini-iässä ja joissakin tapauksissa sukupuoli jää jopa valittavaksi asiaksi. Jos sukupuoli on valittavissa, onko lapsen vanhemmilla oikeus tehdä tämä valinta? Entä lasta hoitavilla lääketieteen ammattilaisilla? Liberaalein vastaus on, että vanhemmilla ei ole oikeutta tehdä valintaa ja ammattilaisillakin vain, mikäli valitsematta jättäminen johtaa tilanteeseen, joka vaarantaa lapsen terveyden. Liberaalissa yhteiskunnassa valitsematta jättäminen johtaa tilanteeseen, missä ihmisiä ei enää voida luokitella biologisin perustein kahteen luokkaan, vaan luokkien lukumäärä kasvaa geneettisen perimän mutaatioiden mukana, mutta miksi liberaalin yhteiskunnan pitäisi muista kuin lääketieteellisistä syistä edes luokitella jäseniään?

Tässä kohtaa olemme nyt todenneet, että biologinen sukupuoli on häilyvä käsite jo syntymästä lähtien ja vielä monimutkaisemmaksi käsite muuttuu kun lapsi kasvaa tietoiseksi omasta kehostaan ja sen ominaisuuksista. Ja tätä kehoa ja sen ominaisuuksia kasvava ihminen vertaa jatkuvasti ympäristöön ja yhteisön esittämiin odotuksiin siitä miltä ihmisen kehon pitäisi ulkoisilta ominaisuuksiltaan näyttää ja miten sen tulisi suoriutua erilaisissa mittauksissa. Erityisesti teinillä on odotuksia ja pelkoja siitä miten keho kehittyy ja miltä sen tulisi näyttää. Samoin on teiniä ympäröivällä yhteisöllä. Ikävimmässä tapauksessa teini tajuaa, että hänen kehossaan on kaksi kasvavaa rasvarauhasta tai yksi paisuvaiskudosta sisältävä tappi, vaikka hän haluaisi ettei kasvaisi. Onko yksilöllä tässä vaiheessa oikeus korjauttaa kehoaan vastaamaan sitä kuvaa mikä hänellä on? Ja onko vanhemmilla oikeus kieltää tämä korjaus? Onko yhteiskunnalla velvollisuus maksaa tämä korjaus? Liberaali vastaus on, että yksilöllä on oikeus korjauttaa kehoaan sellaiseksi kuin hän haluaa. Vanhemmilla ei ole oikeutta kieltää tätä korjausta ja tietyissä tapauksissa yhteiskunta maksaa korjauksen.

Ihmiset ovat kautta aikojen maalanneet itseään, tehneet reikiä itseensä ja rikkoneet luitansa, värjänneet hiuksiaan, ajelleet karvojaan, jotta keho vastaisi sitä kuvaa kuin mitä ihminen kulloinkin sisäisesti haluaa. Onko sukupuolen tunnusmerkkien korjaaminen toiseksi sen ihmeellisempi asia kuin kauneusleikkaukset, rasvaimut tai implantit? Ja jos se ei ole sen ihmeellisempi asia kuin kauneusleikkaukset, niin miksi yhteiskunnan pitäisi se maksaa ja miksi vanhemmat eivät saa sitä kieltää? Nykyisessä yhteiskunnassa on kehitetty mekanismeja selvittämään, sairastaako ihminen väärää sukupuolta. Jos näin on, niin sairauden paras hoitomuoto on sukupuolen ulkoisten merkkien korjaaminen vastaamaan sisäistä näkymää, niin hyvin kuin se on lääketieteellisestä mahdollista. Tämäkin sairaus voi nimittäin hoitamattomana johtaa kuolemaan, joten sen hoitaminen yhteiskunnan varoin on ihan yhtä perusteltua kuin keuhkokuumeen hoitaminen. Lapsi ei ole vanhempiensa omaisuutta, vaan on oma tarinansa, joten vanhemmilla ei pitäisi olla oikeutta kieltää sellaisen sairauden hoitamista, jonka hoitamista lapsi itse haluaa. Lääketieteen korjaama ihminen on jälleen oma luokkansa, joka toimii kuin ulkoiset tunnusmerkit antavat odottaa, sisäinen minäkuva haluaa, mutta sisuskalut ovat toisen. Mitä taas tulee kauneusleikkaukseen, missä ihminen korjauttaa kehoaan vastaamaan sen hetkistä kauneuskäsitystään, niin miksi se ei ihmisen omalla kustannuksella olisi sallittua?

Yhteisöllinen sukupuoli

Historiantutkimus - tämä on populistinen tarina, joten joudutte uskomaan minua ilman lähdeviitteitä - opettaa meille, että on ollut olemassa matriarkkaalisia yhteisöjä ja naissotureita, eli erilaisia yhteiskuntamuotoja. Ihmistä ei ole luotu johtamaan ja sotimaan, sen perusteella mikä hänen biologinen sukupuolensa on.

Biologian tutkimus taas opettaa meille, että keskimäärin nainen on fyysisesti heikompi kuin mies ja terve järki sanoo, että pitkällä raskaana olevan nainen antaa vielä paljon lisää tasoitusta asioihin joiden suorittaminen vaatii fyysistä voimaa tai nopeutta. Ihmisnaaraassa on yleensä kaksi rauhasta, joista ihmislapsi saa ravintoa, mikä vaatii että ravinnonlähde on lähellä uutta jälkeläistä ja heikentää näin naisen toimintasädettä. Toinen asia mikä on helppo päätellä tai olettaa on, että yksi mies voi tehdä useita naisia nopeasti raskaaksi, mutta yksi nainen kantaa noin yhden miehen (tässäkin on variaatioita, esimerkiksi kaksosilla voi olla eri isä) lasta 280 päivää. Mies on siis yhteisön selviämisen kannalta vähemmän välttämätön olento kuin nainen. Heimo, jossa on yksi mies ja monta naista, voi jatkaa geneettistä perimäänsä nopeammin kuin heimo jossa on yksi nainen ja monta miestä. On siis luonnollista että yhteisölle arvokkaita naisia on suojeltu ja miehiä on lähetetty riskialttiimpiin tehtäviin.

Historia on siis luonut olosuhteiden vaatimuksesta miehen ja naisen roolin, aluksi roolit eivät todennäköisesti ole olleet täysipäiväisiä. Naisten on ollut pakko osallistua metsästykseen ja ruoan hankintaan siinä missä miestenkin ja vasta kun sivistys on antanut mahdollisuuden asettua aloilleen, on heimon jatkuvuuden kannalta arvokas nainen voinut "jäädä kotiin" turvaan.

Ihminen kuuluu apinoiden heimoon ja osa ihmisen toiminnasta perustuu niin sanottuihin eläimellisiin vietteihin ja vaistoihin. Nämä ovat ikään kuin perusalgoritmeja - ohjelmia, jotka ohjaavat ihmisen toimintaa. Kuten kaikki ohjelmointia harrastaneet tietävät, ohjelmissa on bugeja - windows kaatuu aina. Geneettiset mutaatiot koodaavat ihmisen perusalgoritmeja koko ajan uusiksi ja vietit muuttuvat. Jos muutos on lajin säilymisen kannalta hyväksi, kutsutaan muutosta suotuisaksi ja jos se ei ole, sitä kutsutaan epäsuotuisaksi. Jotkut kutsuvat epäsuotuisia muutoksia virheiksi tai haitallisiksi mutaatioksi.

Ihmisen erottaa eläimestä se, että vietit eivät aina kohdistu niihin tarkoituksiin, joihin ne on alunperin tarkoitettu, vaan ihminen osaa kanavoida niitä uusiin kohteisiin. Kilpailuvietti oli alunperin tarkoitettu valitsemaan populaatiosta todennäköisimmin lisääntyviksi ne joiden geneettiset mutaatiot olivat suotuisampia kuin muiden, ei ajamaan Forumula 1:stä. Kilpailuvietti on myös hyvä esimerkki siitä miten vietit eivät ole yksioikoisia. Jotkut ovat toisia kilpailuhenkisempiä ja joillakin kilpailuhenkisyys tuntuu tyystin puuttuvan. Voidaan sanoa, että kilpailuvietti on moniarvoinen, jos taas vaihtoehdot olisivat: "ei viettiä" ja "vietti", sanottaisiin että vietti on binäärinen. Historiantutkimus osoittaa, että kaikki ihmisen vietit ja vaistot ovat moniarvoisia. Ja tutkimus osoittaa viettien sekä vaistojen välillä olevan keskimääräisesti sukupuolittuneita eroja, mutta yksilöiden väliset erot ovat silti suuremmat.

Sukupuoliroolittuneessa yhteiskunnassa omien viettien ja vaistojen ohjaamana ihminen hakeutuu siihen ryhmään, johon vaistot ja vietit sanovat hänen kuuluvan. Jos ihminen tuntee olevansa enemmän kotonaan siinä ryhmässä, mihin vaistot ja vietit hänet ajoivat, saattaa hän myös ilmaistakseen oikeaa paikkaansa yhteisössä ottaa vastakkaisen sukupuolen roolin. Yksinkertaisesti sanottuna, niin kauan kuin on ollut tiukkoja sukupuolittuneita rooleja, on aina ollut poikkeamia molempiin suuntiin.

Luulisi, että historian saatossa sukupuolittuneet roolit olisivat kadonneet ja ulkoisen sukupuolen merkkien korostamisesta ja tuijottamisesta olisi tullut vähäisempää, mutta maailma ei todennäköisesti ole koskaan aiemmin ole ollut niin sukupuolittunut kuin nyt. On selkeästi miesten ja naisten vaatteita, on miesten wc ja naisten wc, on miestenlehtiä ja naistenlehtiä. On oletuksia siitä, mitä nainen saa tehdä ja mitä mies. On käytössääntöjä ja oletuksia siitä miten ihminen käyttäytyy sen perusteella mitä biologista sukupuolta hän on. On naisten kauneuskäsitys ja on miesten malli. Samalla on luotu mekanismi, joka kannustaa pakenemaan omaa sukupuoliroolia, jotta voi kokea ja toteuttaa itseään sen roolin ulkopuolella, joka yhteisöllisesti on annettu.

Nyt jos koskaan maailma on tilanteessa, missä on vaikea keksiä mitään tehtävää missä joku nainen ei voisi olla parempi kuin keskimääräinen mies tai tehtävää jossa joku mies ei voisi olla parempi kuin keskimääräinen nainen. Joten miksi ihmisen yhteisöllinen sukupuoli on entistä enemmän tapetilla ja siinä olevia poikkeamat aiheuttavat entistä enemmän meteliä?

Sukupuolivietti ja seksuaali-identiteetti

Seuraava osa saattaa loukata syvästi uskovia ihmisiä, eli mikäli olet harras juutalainen, kristitty tai muslimi seuraava voi vaikuttaa vielä aiempaa enemmän rienaukselta. Jos siis edellinen aiheutti ahdistusta, älä lue pidemmälle, sillä tarkoitukseni ei ole loukata uskoasi tai sinua.

Raamatun paratiisissa Aatami ja Eeva olivat alasti. Kun saatana houkutteli Eevan syömään omenan ja tarjoamaan sitä Aatamille, syntyi synti. Ajatus synnistä vaatettaa meidät, ensin viikunan lehdellä ja nyt henkkamaukalla ja siitä pitäen on heikkoja kuolevaisia miehiä pitänyt varjella ajattelemasta sitä. Ja koska se on niin mukavaa ja sitä on kaikkialla, on siitä tehty lukuisia tutkimuksia. Erityisesti tutkimusten mukaan se on ensimmäisiä asioita miehen mielessä kun hän herää ja lukemattomia kertoja päivän aikana. Ehkä olen huono "mies", koska "se" ei kyllä ole mielessä ensimmäisten asioiden joukossa, kun herään herätyskelloon, ellei sitten lasketa kirosanoja: "*ittu, joko se on taas aamu?"

Juutalaisuus, joka oli ensimmäinen uskonto, joka luki ja kirjoitti Raamatun, on kuitenkin varsin nuori uskonto. Juutalaisuutta ei tunnettu hellenistisen Kreikan aikoihin, eivätkä vanhemmat sivilisaatiot näin ollen vielä jakaneet ajatusta siitä, että vapaa sukupuolinen kanssakäyminen oli syntiä. Kristityt ja muslimit ovat vielä nuorempia tulokkaita, kumpikin kuitenkin omaksui juutalaisen käsityksen synnistä, sillä se oli jo todettu toimivaksi konseptiksi ja kumpikin paranteli sitä omilla näkemyksillään. Juutalaiset eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä, jotka olivat havainneet, että mitä enemmän ihmisen ajatus oli maallisissa asioissa, sitä vähemmän hänellä oli aikaa hengellisille asioille. Eivätkä juutalaiset olleet ensimmäisiä, jotka tajusivat, että uskonnoksi kutsuttu asia levisi tehokkaimmin vanhemmilta lapsille ja jos uskonto vielä tarjosi kannattajilleen sellaisi etuja, jotka paransivat elämän laatua ja kestoa verrattuina muihin kilpaileviin uskontoihin, se lisäisi käännynnäisten määrää. Juutalaiset kuitenkin vievät ajatukset tehokkaammin säännöiksi.

Naiset tuottivat hitaasti uusia uskovia ja oli tärkeää, että näistä arvokkaista yhteisön jäsenistä huolehdittiin. Toisaalta oli vielä tärkeämpää että miehet kävivät vetämässä pataan mieluummin kilpailevien uskontojen ja heimojen jäseniä kuin toisiaan. Vielä parempi oli tilanne missä nainen lisääntyi ja mies lisäsi vaurautta tapattamatta itseään turhissa tappeluissa toistenkaan heimojen tai uskontojen kanssa. Luotiin siis sääntöjä ja ohjeita, joissa estettiin "huorinteko" - ja siitä seurannut keskinäinen nahistelu. Lisäksi luotiin sääntöjä jotka kannattivat rauhaa turhan vihanpidon sijaan. Laeilla kilpailuvietti kanavoitiin "vaurauden" kasvattamiseen, mutta samalla luotiin pohja sellaisille yhteiskunnallisille mekanismeille, jotka ajoivat naisen "arvoa" alas ja nostivat miestä ylös. Sukupuolivietti ja sen toteuttamisesta johtuvat ongelmat ajoivat myös tekemään sääntöjä, joissa miesten välinen "haureus" ja eri sukupuolten välinen sukupuoliakti, joka ei tähdännyt lisääntymiseen, olivat vähemmän hyväksyttäviä.

Roomalaiset ja antiikin kreikkalaiset jatkoivat kuitenkin orgioitaan onnellisen tietämättöminä siitä, että harrastivat syntiä, parisen sataa vuotta tämänkin jälkeen.

Ennen abrahamilaisia uskontoja ihmisen sukupuolivietti sai rauhassa olla moniarvoinen ja ilman edellä kuvattua havaintoa vapaan seksin aiheuttamista draamoista, se olisi voinut jatkaa rauhassa moniarvoisuuttaan.

Huomattiin myös, että "puutteessa" oleva henkilö kanavoi tarpeitaan voimakkaammin ja tarmokkaammin sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi mitkä olivat laajentumisen ja vaurastumisen kannalta suotavia. Tämä konsepti todettiin niin toimivaksi, että 600 vuotta ajanlaskun alettua profeetta Muhammed hioi sen siihen huippuunsa, missä se tänäkin päivänä ääri-islamilaisissa maissa on.

No, roomalaisille ja antiikin kreikkalaisille kävi ohraisesti ja pikkuhiljaa kristilliset näkemykset jyräsivät kaiken muun alleen Euroopassa. Nyt eletään vaihetta, jossa uskonnot eivät enää sanele suurimman osan meistä elämää, mutta uskonnoilta lainatut moraaliarvot edelleen ohjaavat toimintaamme ja ajatteluamme. Ja miksi eivät ohjaisi, ne ovat "toimineet" populaation kasvattamiseksi satoja vuosia. Ne ovat tuttuja ja turvallisia, ne on helppo omaksua ilman, että niitä tarvitsee erikseen perustella. Erityisen toimivaa tämä on seksuaalisen "poikkeavuuden" suhteen.

Kuten aiemmin väitin, ihmisen vietti on harvemmin binäärinen ja sukupuolivietti ei ole poikkeus. Todennäköisesti harva meistä on puhtaasti hetero, moni tuntee jonkinasteista vetoa ihmisiin, jotka ovat samaa sukupuolta, mikä on varsin kiusallista. Erityisen kiusallista tämä veto on silloin kun ei ole selvää mitä sukupuolta vedon kohde oikeasti on. Pelko siitä, että tulee leimatuksi seksuaalisesti poikkeavaksi ajaa ihmisen pisteeseen, missä hän kärkkäästi tuomitsee avoimesti viettejään toteuttavan ihmisen friikiksi tunteakseen/mieltääkseen itsensä yhteisön jäseneksi, eli normaaliksi ja friikin ulkopuoliseksi. Ja jos sitten vielä menee sänkyyn miehen kanssa, joka paljastuu naiseksi tai naisen, joka paljastuu mieheksi tuntee itsensä taatusti myös tyhmäksi ja petetyksi. Tältä on helpompi välttyä, mikäli sukupuolien lokerot ovat selvät.

Joillakin ihmisillä seksuaalivietti on synnynnäisesti suvunjatkamisen kannalta täysin vinossa "väärään" päähän (homot ja lesbot) ja joillakin se on lähellä keskipistettä (bi-seksuaalit). Sitä kuinka suuri osa ihmispopulaatiosta oikeasti on täysin fiksaantunut "oikeaan" päähän asteikkoa lienee vallitsevan moraalikäsityksen ja historian takia varsin mahdotonta sanoa. Jos vertaa eläinpopulaatioihin, niin todennäköisesti pienempi osa kuin kuvitellaan. Geenejään ei kuitenkaan toistaiseksi voi valita ja vouhkaaminen niiden suhteen, jotka ovat suvunjatkamisen kannalta "väärässä" päässä on ihan turhaa. Toisin kuin uskonto, homous ei tartu altistumalla, eivätkä väärät "unet" ole kansainvälinen salaliitto rikkoakseen sinun seksuaalisuutesi. Kukin olkoon mitä on, kunhan tekee sen mitä tekee, osallistuvien osapuolten yhteisillä ehdoilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat